sunnuntaina, toukokuuta 28, 2006

Reissussa

Kävin lastenlapsia tervehtimässä. Olivatpa taas ihania! Minun elämänfilosofiani mukaan kaikilla isivanhemmilla on se onni, että juuri heidän lapsenlapsensa ovat ne maailman ihanimmat! Patrickille vein tuliaisiksi vaunupeiton, joka on jo melko pitkään ollut seinällä odottamassa. Tytöille oli tällä kertaa kirja - ei mitään omatekoista, opetushomma on nimittäin imaissut voimat tosi tehokkaasti. Mukavaa se kyllä on ollut. Nyt on vielä kokeet, niiden korjaus ja arvosanojen anto jäljellä.

keskiviikkona, toukokuuta 17, 2006

Vielä nauhoista

Joku kyseli, miten leveää nauhaa nauhapirralla voi tehdä. Vastaan ihan tässä palstalla. Luultavasti pirtoja on eri kokoisia, mutta tuossa yleisesti myynnissä olevassa (jonkalaiselta Tuuliankin pirta näytti) näkyy olevan tilaa 59 loimilangalle - siis sen verran on yhteensä reikiä ja välejä. Minun nauhani (yläkuvan alarivissä kolmas vasemmalta) on 2,4cm leveä, siinä on 29 loimilankaa ja se on tehty muistaakseni Nalle-langasta. Langan paksuuskin siis vaikuttaa. (Lankana voi käyttää mitä vain sileää lankaa, esim. alakuvassa viides vasemmalta on puuvillasta, mutta kuvio on villaa.) Leveimmillään nauhasta saisi kai jotain viisi-kuusisenttistä - suunilleen sellaista näin viime kesänä joissain irlantilaisissa käsitöissä.

tiistaina, toukokuuta 16, 2006

Pirtanauhoja

Tuulian blogissa oli keskustelua pirtanauhoista ja siitä innostuneena kaivoin artesaanikouluaikaisen näytekansioni esille ja kokeilin skannausta. Tulos tässä arvioitavana. Nauhanpätkät on saatu sillä tavalla, että jokainen opiskelija antoi toisille näytepalan, olen itse siis tehnyt kahta noista nauhoista. Ensimmäisessä kuvassa on tavallisia pirtanauhoja, toisessa piomittuja, mutta minulla ei ole tällä haavaa hajuakaan siitä, miten poiminta tapahtui. Varmaan jostain muistiinpanoista saattaisi löytyä.


sunnuntaina, toukokuuta 14, 2006

Onpa aikaa taas vierähtänyt! Sain sijaisuuden koulusta, ensin sen piti olla kaksi viikkoa, mutta sitten se tulikin koko loppukevääksi. Niin että kaaosmaista on ollut meininki. En ole paljonkaan käsitöitä ehtinyt harrastaa. Eilen ja tänä päivänä ompelin, mutta mies otti kameran mukaansa kurssille - en siis saa kuvia uusista mekoista. Täytyy sitten rummauttaa kerralla enempi.

Tässä on kuva viimeksi valmistuneesta sliparista. Tarkkasilmäiset ja -muistiset huomaavat, että tämän alku oli kerran keskeneräisten kavalkaadissa.


Tämäkin on pieni, siinä 1-2 vuotiaalle. Tässä sliparissa on takakappalekin kuvioneuletta. Lanka on pääasiassa (luullakseni) Floricaa. Huomasin, että se on intarsianeuleeseen siitä mukavaa, että se ei ole liukasta eikä painavaa, lankanyttöset pysyvät helposti hallinnassa. Värit olen suunnitellut neuloessa, olisi ehkä pitänyt tehdä se etukäteen, mutta työ ei sillä tavalla ole niin mukavaa.