Kokeilu

Olen ostanut alennusmyynnistä joskus Kaffe Fassett'in 'Kauneimmat kuvioneulemallit' ja siellä oli tämmöinenkin malli.

Halusin kokeilla - muutin mallia vähän - ja tulos näyttää tällä hetkellä tämmöiseltä. Lankana oli Novitan Florica, pohjana tummansininen ja muut jämälankoja. Minulla on ilmeisesti kauhean tiukka käsiala, puikot olivat peräti n:o 4, vaikka lanka on niin ohutta. Kamera sinistää näköjään värejä, oikeasti työ on vähän kirjavampi.

Hyvää adventinaikaa

Enkelikuvan myötä!
On niin kiire, että en ehdi mitään blogin eteen tekemään.

Oikein

arvasi Tuazophia. Olen hankkinut mökkirahat Mummunmussuilla. Toisin sanoen: olen 'ommellut mökin' ;D

Ihan uutta käsityörintamalta

Nimittäin tämä!
Ei, ei, en todellakaan ole tätä tehnyt, eikä 'mun ukkonikaan' tämmöiseen kykene! Mutta teillä on nyt elämänne tilaisuus arvata, miten tämä liittyy minun Mummunmussu-projektiini. Jos joku sattumoisin arvaa oikein, saattaa saada muutakin kuin kunniamaininnan ja papukaijamerkin.

Vielä...

...syysloman satoa. Posti toi tämän!

Selkenevää...

...edessäpäin. Ainakin nyt näyttää siltä, että kiire vähän hellittää. Sen verran, että kerkiää ajatuksensa järjestää. Ja kuviakin hiukan.

Muistatteko Patrickin 'Kaffe Fasset' -villatakin? Nyt poika on kasvanut siihen sopivaksi, ja voi kuinka se käy hänelle nätisti! Syyslomalla mummu yritti ottaa kuvia, mutta totesi sen, minkä ukki jo aikaisemmin: digikamera ei ole paras mahdollinen vempain lasten kuvaamiseen. No, kun riittävästi yritti, niin jokunen kohtalaisesti onnistui. Kas tässä yksi.

Toinen syyslomaprojekti oli uusi yöpukumalli, jossa Patrick oli taas mittamiehenä. Se onnistui niin hyvin, että olen tehnyt samalla mallilla useampiakin yöpukuja. Halukkaat näkevät niitä taas Mummunmussu- sivuilla (kunhan taas ehdin kuvata ja laittaa). Mutta prototyyppiä pääsee ihailemaan jo tässä.

Hitaasti...

...saan tartutuksi blogiin, mutta parempi joskus kuin ei silloinkaan. Arvaustoivomukseni ei innostanut moniakaan. Kiitos niille, joita kiinnosti:) Ei ollut todellakaan kyse solmioista - olen nyttemmin kuullut, että ne ovat olleet enemmänkin esillä - vaikka aika ilmeiseltä se näyttikin.

Kyseessä on kyllä uusiomateriaali. Kangas on Marimekon 'Suo' (japanilainen suunnittelija, jonka nimeä en nyt muista), mustia marjoja kultaisella pohjalla. Kultaväri on osittain kulunut, koska kangas on ollut sohvatyynyn päällisenä - tai siis kolmena kappaleena - siksi jouduinkin sen tilkuiksi paloittelemaan. Arvuutin sen takia, että valmiina liivi mielestäni muistutti nahkapalatyötä. Mutta ehkä se ei tuosta kuvasta näy!

Yksi ikuisuusprojekti

Sain vimman ja tein yhden työn melkein loppuun, vuorin kiinnitys helmasta on vielä jäljellä. Aloitin tämän liivin itselleni useita vuosia ja kiloja sitten, mutta en jaksanut riittävästi sovittaa, että olisin silloin saanut valmiiksi. Se on ollut sittemmin neuloilla ripustettuna 'ateljeeni' ilmoitustaululle. Eikö olekin melko goottilainen tai keskiaikainen - vai onko ne sama asia?

Nyt pitäisi vielä käyttäjä löytää! Ojentakaapa auttava kätenne. Jos myyn tuon, niin paljonko voisin pyytää?
Voitte osallistua myös arvaukseen: Mikä on materiaali?

Kamalata...

...melkein kuukauden tauko. Kaikkea on mukamas ollut niin paljon! Ja oikeastikin on: kahden lapsenlapsen synttärit - Katariina täytti 4v ja Patrick 1v - Julian majanmuutto ja kirjoitusprojekteja, näin päällimmäiset mainitakseni.

Sitten on vielä ollut isohko tilaustyö tehtävänä, kolmelle pienelle tytölle (yksi 5-vuotias ja kaksi 1-vuotiasta) mekot, puserot ja hatut. Niiden piti olla prinsessaiset ja kahden mielellään vaaleanpunaiset ja vielä lisäksi yhteen sointuvat.

Suunnittelutyö varsinkin oli vaivalloinen ja pitkällinen, minulla kun nämä materiaalit asettavat rajoituksensa. Mitään ei kuitenkaan tarvinnut ostaa ja lopputulokseen olen tyytyväinen. (Mahdollisesti laitan tästä projektista jotain yksityiskohtaisemmin Mummunmussuprosessi -sivulle.)

Kas tässä. Nämä ovat tämmöistä mukailtua uudisasukastyyliä.

Jotain sinistä

Ompeluksia pitkästä aikaa.

Väriä on vaihdettu, hempeät on jätetty vähäksi aikaa ja siirrytty siniseen...


...ja sinivihreään.

Ja eekun kukkia...

...mitäpä sitä muutakaan! Kun ei saa aikaiseksi mitään tähellistä! Niin kuvataan sitten orvokkeja. Leikkasin ylikasvaneet orvokit melkein juurta myöten, saapas näkee, kerkiääkö ne vielä uuteen kukoistukseen tämän kesän nimiin. Leikatuista rotjakkeista otin kaikki kelvolliset kukat ja tein niistä asetelmia.

Tämän itselleni ..................... tämän ukolleni...........







.......................ja tämän ihan yleiseksi iloksi.

Tuunailuja

Meillä on runsain määrin noita takavuosina puutarhasuunnittelijan tuomitsemia valkeita muovituoleja. Ja melkeinpä yhdyn suunnittelijan mielipiteeseen niistä - rumia ja huonoja. Sitäpaitsi ne ovat nyt jo niin vanhoiksi käyneet, että ovat läikittäin harmaantuneet. Kaiken kukkuraksi painepesurilla paranteluyritys rikkoi niiden pinnan.

Joten kaatopaikkatuomio on häälynyt tuoliparkojen yllä koko kesän.

Nyt iski kuitenkin tuunailuinto. Maali on kyllä kallista, mutta kun sekin - siis viimekesäinen postilaatikkomaali - vain kuivuu varastossa, niin kokeilinpa. Tässä näytillä tulosta.


Tiedän tiedän - kaikki skeptikot ja tietäväiset sanovat, ettei maali muovissa pysy, mutta saapihan tuota kokeilla. Katsotaan, miltä tuolit ensi kesänä näyttävät!

Kesä jatkuu...kesä

Lupasin alkukesästä lisää kukkakuvia. Vaikka kuivuus onkin ankara, on kukkia kuitenkin; näitä kukkii tälläerää:

Elokuulle

Nyt on otettava niskasta kiinni ja ryhdyttävä blogiin! Ihanhan tämä menee mahottomaks tämä velttoilu! Olen minä jo ompeluhommat aloittanut, nämä kirjalliset vaan kehtuuttaa.

Tytöille toin Ranskasta pellavamekot, kuvia ei nyt tässä ole, mutta tosi nätit vaaleanpunaiset ne olivat. Patrickille ompelin ryömintähaalareita kaksin kappalein, kun toinen pelkissä vaipoissa helteellä oli, eikä maha oikein luistanut lattialla - ja kyllä poika sitten pitempiä matkoja alkoi ryömiäkin.
Keksin reissussa uuden haalarimallin, sellaisen joka on selästä avattava. Ryömimisvaiheessa se on hyvä, kun ei vetoketju eivätkä napit ole mahan alla painamassa. Laitan piakkoin kuvia muistakin uusista haalareista Mummunmussu -sivuille. Tervemenoa katsomaan:)

PS. Huomasin ilokseni blogilistaa selatessani, että Langankuluttaja oli käynyt 'meidän' lankakaupassa Iisalmessa. En vain osannut kommentoida kyseisessä blogissa, joten panenpa tähän, jos asianomainen satuu vaikka käväisemään - ja katsokaa muutkin, kuinka komeelta siellä kaupassa näyttää!

...yhä edelleen!

Onhan tässä kotiin tultu jo aikaa, mutta mihinkään en ole osannut ryhtyä. Pariisi oli siellä missä pitikin ja Bretagnen vuorovesi ja menhirit vaikuttavia. Sulatella pitää. En ole edes pihakukkia kuvannut, hyvä kun edes katsomaan olen kaikkia kerennyt. Niin että eipä kuvia vielä tällä erää...saapas näkee milloinka!

Lomatunnelmissa

Huomenaamuna startataan autolla Eurooppaan. Määränpäänä on Pariisi. Saas nähdä, miten vanha jaksaa - voimille otti nuorempanakin.

Olen yrittänyt kunnostaa lomavaatteita ja lähtiäisiksi ommella vielä joitakin pieniä tilaustöitä. Toisen ikuisuusprojektimekonkin sain valmiiksi. Oikein tuli nätti!



Seuraavan kuvan myötä tämä blogi ja bloginpitäjä toivottavat hyvää juhannuksenkesää kaikille kylässäkävijöille:) Näitä on kukkimassa nyt, mitä mahtaa olla sitten, kun tullaan takaisin?

Valmiina

No nyt olen ehtinyt ommellakin. Kastepukuun sain viimein napit paikoilleen - se on siis valmis. Panen tähän rusettikuvan. Ruusu on viime kesäin Irlannin ostoksia. Muita kuvia Mummunmussun Kastekansiossa

Kolme mekkoakin sain valmiiksi, kaksi puolivuotiaalle -

- ja yhden vuosikkaalle - jonka kuva ei jostain syystä halua ruveta blogiin.

Nyt on taas pitkästä aikaa varsinaiset näperrykset menossa: miehustat kahteen mekkoon.

Reissussa

Kävin lastenlapsia tervehtimässä. Olivatpa taas ihania! Minun elämänfilosofiani mukaan kaikilla isivanhemmilla on se onni, että juuri heidän lapsenlapsensa ovat ne maailman ihanimmat! Patrickille vein tuliaisiksi vaunupeiton, joka on jo melko pitkään ollut seinällä odottamassa. Tytöille oli tällä kertaa kirja - ei mitään omatekoista, opetushomma on nimittäin imaissut voimat tosi tehokkaasti. Mukavaa se kyllä on ollut. Nyt on vielä kokeet, niiden korjaus ja arvosanojen anto jäljellä.

Vielä nauhoista

Joku kyseli, miten leveää nauhaa nauhapirralla voi tehdä. Vastaan ihan tässä palstalla. Luultavasti pirtoja on eri kokoisia, mutta tuossa yleisesti myynnissä olevassa (jonkalaiselta Tuuliankin pirta näytti) näkyy olevan tilaa 59 loimilangalle - siis sen verran on yhteensä reikiä ja välejä. Minun nauhani (yläkuvan alarivissä kolmas vasemmalta) on 2,4cm leveä, siinä on 29 loimilankaa ja se on tehty muistaakseni Nalle-langasta. Langan paksuuskin siis vaikuttaa. (Lankana voi käyttää mitä vain sileää lankaa, esim. alakuvassa viides vasemmalta on puuvillasta, mutta kuvio on villaa.) Leveimmillään nauhasta saisi kai jotain viisi-kuusisenttistä - suunilleen sellaista näin viime kesänä joissain irlantilaisissa käsitöissä.

Pirtanauhoja

Tuulian blogissa oli keskustelua pirtanauhoista ja siitä innostuneena kaivoin artesaanikouluaikaisen näytekansioni esille ja kokeilin skannausta. Tulos tässä arvioitavana. Nauhanpätkät on saatu sillä tavalla, että jokainen opiskelija antoi toisille näytepalan, olen itse siis tehnyt kahta noista nauhoista. Ensimmäisessä kuvassa on tavallisia pirtanauhoja, toisessa piomittuja, mutta minulla ei ole tällä haavaa hajuakaan siitä, miten poiminta tapahtui. Varmaan jostain muistiinpanoista saattaisi löytyä.

Onpa aikaa taas vierähtänyt! Sain sijaisuuden koulusta, ensin sen piti olla kaksi viikkoa, mutta sitten se tulikin koko loppukevääksi. Niin että kaaosmaista on ollut meininki. En ole paljonkaan käsitöitä ehtinyt harrastaa. Eilen ja tänä päivänä ompelin, mutta mies otti kameran mukaansa kurssille - en siis saa kuvia uusista mekoista. Täytyy sitten rummauttaa kerralla enempi.

Tässä on kuva viimeksi valmistuneesta sliparista. Tarkkasilmäiset ja -muistiset huomaavat, että tämän alku oli kerran keskeneräisten kavalkaadissa.


Tämäkin on pieni, siinä 1-2 vuotiaalle. Tässä sliparissa on takakappalekin kuvioneuletta. Lanka on pääasiassa (luullakseni) Floricaa. Huomasin, että se on intarsianeuleeseen siitä mukavaa, että se ei ole liukasta eikä painavaa, lankanyttöset pysyvät helposti hallinnassa. Värit olen suunnitellut neuloessa, olisi ehkä pitänyt tehdä se etukäteen, mutta työ ei sillä tavalla ole niin mukavaa.

Voitinko?

Nimittäin ukkoni arvauksessa. Lauantaina kisattiin siitä, milloin kukkivat ensimmäiset krookukset. Minä arvasin, että maanantaina - siis tänään - ja mun ukkoni arvasi, että ensi lauantaina. Voinko nyt rehellisin mielin sanoa olleeni oikeassa, kun kukkapenkkiä tarkkaan tutkittuani löysin tämän?

Minäkii haluan!Minäkii haluan! Meemata nimittäin.

Nimeni on Marianne Janatuinen. Asun Kouvolassa. Ikäni on 57 vuotta. Ammatiltani olen eläkeläisemäntä. Harrastan benji-hyppyjä. Lapsia minulla on neljä. Hiukseni ovat vihreät, silmäni eivät ole minkään väriset. Musiikinlaji, jota eniten rakastan, on heavy rock ja lempilaulajani tietenkin Johnny Cash. Minua kuvaa parhaiten adjektiivi 'maailmanlaajuinen'. ("Niin, noin henkisesti", lohdutti mun ukkoni, kun kauhistelin.)

Tämä oli Ristipistoillen-blogissa.Tähän esittelyyn päästiin ottamalla:- nimeksi 2. nimi ja lähimmän naapurin sukunimi- asuinpaikaksi kaupunki, jossa viimeksi kävit junalla- iäksi oma ikä plus lohjenneiden sormenkynsien lukumäärä- ammatiksi äidin ammatti tai miehillä isän ammatti- harrastuksiksi ne harrastukset, joita et ikinä voisi harrastaa/sietää- lasten lukumääräksi se, montako hiusta lähtee päästäsi, kun vedät- hiustenväriksi tämän hetkinen paidanväri- silmienväriksi tämän hetkinen housujen väri- musiikkimauksi genre, jota et siedä- lempiartistiksi tyyppi, kenen biisin kuuntelit viimeksi ja- itseäsi parhaiten kuvaava adjektiivi laitetaan se adjektiivi, mikä lukee ensimmäisenä, kun googlaat 2. nimesi ja "adjektiivi"

Ajoissa

Lupasin täksi päiväksi kastemekon näytille - ja onnistuin saamaan ajoissa valmiiksi jopa kaksi vaihtoehtoa. Mutta kyllä tuli kiire lopuksi!
Laitan näistä lisätietoja Mummunmussun Kastekansioon (kunhan saan sen aikaiseksi).

Muutakin olen tehnyt: Kolmiointarsiaslipari on valmis. Etukappale on siis neulottu käsin (puikot 3)ja takakappale koneella, resorit käsin (puikot 2). Slipari on 2-3 vuotiaan kokoa, ei siis mikään iso työ.











Mutta vielä pienempi on toinen valmistunut neule, Patrickin villasukat. Patrick täyttää kohta seitsemän kuukautta ja luonnollisesti tarvitsee jo 'miesten' villasukat.

Turhautumaan tuppaa

Mitään ei saa käyntiin - saati sitten valmiiksi - millään rintamalla. Olo on yhtä haljuilua ja telkkarin edessä nuojumista. Odotin pelastukseksi pikkuista pojantytärtä, mutta terveydentila esti tulon ainakin vähäksi aikaa. Harmi. Pitää yrittää keksiä jotain muuta.Panen tähän 'Kärjestä käsin'-kokeiluni tuloksia. Molemmat ovat lasten kokoa. Sukat on tehty kokonaan pätkälangoista, lapasissa valkoista oli kolme nyttöstä ja väriraidat pätkiä. Kai sitä voisi sanoa, että olen ollut pätkätöissä:)
















PS. Kaikki kiinnijäämiskommentteja jättaneet ilahduttivat todella sydäntäni! Kiitos!

Kiinni jäit!

Koska luet tätä tekstiä, se tarkoittaa että sinun täytyy kommentoida. Kommentoi ihan mitä haluat, kunhan teet sen. Laita tämä teksti omaan blogiisi ja nappaa kaikki blogiasi lukevat.

Ihan omana lisäkysymyksenä haluaisin tiedustaa, oletko vieraillut putiikissani osoitteessa Mummunmussu? Kiitos vaivannäöstäsi =)

You are caught
Because you are reading this text it means you have to leave a comment (kommentoi). It doesn't matter what you write as long as you write something. Copy this to your blog and get caught all who reads your blog.

My own extra question is: Have you visited my shop, the adress is Mummunmussu? Thank you for puting yourself out =)

Kiitoksia

Olen aivan otettu teelmieni saamasta positiivisesta vastaanotosta. Tuulia kyseli ohjeita. Varsinaisia sellaisia ei ole, mutta panen tähän kuvan kolmiojutun nurjasta puolesta, siitä saa varmaankin aika hyvän käsityksen tekotavasta: intarsianeuleestahan on kysymys ja lankanyssyköitä pitää kuljettaa mukana koko ajan monia. Tämä on melko hyvä konsti käyttää pienet jämät. Tipujutussa on monia tekniikoita, neule, virkkaus, pujotus ja koriste on tehty kuivaneulahuovutuksella. Kokeilun iloa vain kaikille!

Palkinnot

Tässä esitteillä arvauskilpailun palkinnot - vaatimattomathan ne ovat, mutta nuikat. Mukava kuitenkin oli värkkäillä! Odottelen tässä Zeskan ja Tuulian postitustietoja, minun yhteystietoni ovat Mummunmussu-sivulla. Tehdäänkö niin, että se, joka ensimmäiseksi ehtii osoitteensa ilmoittaa, saa valita kumman patalapuista haluaa.

Tulokset julki

Arvauskilpailu on nyt sitten tiensä päässä. Lankoja oli 4,6 kg, ja juuri sen määrän arvasi Zeska. Niin että onnea ja palkinto tulee, kunhan valmistuu. On ihan viittä vaille.
Aikaisemmista arvauksista lähin oli Tuulian, kuten päätellä saattoikin. Palkinto siis tulee sinnekin.
Ja kiitos kaikille, kiva kun osallituitte niin runsaasti.
Saapas näkee, minä vuonna nuokin langat on joksikin nyhrätty!

Väliaikatiedotus

Huominen olisi lanka-arvauksen päättymispäivä, mutta koska lähden reissuun - pitämään niitä Mummunmussu-kutsuja - en ehdi tehdä arvausinventaariota. Joten jatkoaikaa vielä torstaihin. Mukavaa, että on niin monta osallistunutta!

Ahkeruutta ilmassa

Innostuin jämälankainventaariostani niin, että olen ollut tosi ahkerana, aloittanut pari uutta näperrystäkin! Valmiiksi on neuleista tullut vain pikkupojan slipari, mutta Mummunmussu -ritamalla aika monta. Voitte katsoa Mummunmussuprosessi-sivulta, kunhan ehdin laittaa kuvat sinne. Tässä 'jämäteoksia ja -tekeleitä', kilpailun aikana aloitettuja ovat intarsiajutut.


































Arvauskilpailu on ollut kiva, aina silloin tällöin joku osallistuu. Olen mitannut langat - ja mittaamattakin tiesin - että arvauksenne olivat (aika huikeastikin jotkut) yläkanttiin. Joku sanoikin, että kuvasta on vaikea hahmottaa.

Nyt sitten tietysti uudet mahdolliset arvaajat ovat edullisemmassa asemassa, joten oikeudenmukaisuuden säilyttämiseksi ajattelin seuraavaa ratkaisua:
Kaikki entisetkin arvaajat saavat arvata uudelleen.
Tähän asti lähimmäksi arvannut saa palkinnon joka tapauksessa, joten voittajia voi olla kaksi ja niin myös palkintoja.
Vaikuttaako reilulta peliltä?