Kaksi viimeistä...

...Japaniin tilatuista laukuista tuli valmiiksi. Näissä on käytetty kankaanpainantaa, piirtämistä ja koneompelua kuviointiin.


Punainen mekko on painettu pitsin läpi - tästä opittiin se, että seulaa ei ole vara siirtää, vaan kuvion on sovittava kokonaan seulaan. Onneksi "sotku" ei haittaa lopputuloksessa.

Uusi kirjoneule

Olen aloitellut taas pitkästä aikaa vauvannutun neulomista. Harmillista kyllä, ranteet ovat niin kipeytyneet, että en oikein voi jatkaa. Saa nähdä, milloin tämä valmistuu - vai onko ikuisuusprojekti?

Pienille jaloille

Kokeilin uutta kuvioneuletta pikkusukkiin. Tosi hankalaa oli kantapään jälkeen jatkaminen. Siinä ei voinut tehdä tavallisia kavennuksia, mutta aika hyvin loppujen lopuksi onnistuin. Nämä päässevät tyttärentyttären pieniä jalkoja lämmittämään.

Uusi laukku

Julia oli pääsiäisenä käymässä ja suunnitteli ja aloitti uuden laukun. Minä sitten viimeistelin ja ompelin kassiksi. Kas tässä!

Blogille käyttöä?

Sain - yllätys yllätys - blogin ja sisareni välityksellä Japanista laukkutilauksen. Sen kunniaksi pitää laittaa uusin laukku blogiin nähtäväksi.

Kuvio on tyttäreni Julian käsialaa. Minä olen toiminut toteuttajana - eli olen ommellut laukun.

Uusiomareja

Olen ommellut Mari-kankaista ja -vaatteista muutamia Mummunmussu-mekkoja. Tässä materiaalia koottuna ennen projektia. Valmiita töitä löytyy Mummunmussun prosessisivuilta, kunhan tässä ehdin lastelasten hoidolta niitä sinne laittaa.

Kesäkasseja

Olen ommellut tyttäreni suunnittelemia ja painamia kesäkasseja. Paljonko näistä voisi pyytää torilla?

Tässä on huonekalukangasta ja vahvaa puuvillaa. Kuviopohja lakanakangasta, kuvio painettu sapluunalla ja aplikoitu pohjakankaaseen. Olalla kannettava malli. Koko n. 35 x 40 cm.


Tämä kassi on myös huonekalukangasta, olalla kannettava ja saman kokoinen kuin edellinenkin. Kuvio on lakanakankaalle painettu, piirretty ja kirjottu ja kiinnitetty pohjakankaaseen koneompeleella.



Tässä puolestaan kauppakassi. Kangas farkkukankaan näköistä sekoitekangasta - todennäköisesti siis kestää ikuisuuden. Kuvio tehty ruiskuvärjäyksellä ja konekirjonnalla. Koko n. 35 x40 cm.

Neuleita

Ostin joskus Lähetyskirpusta villapaidan, mutta en tullut sitten sitä pitäneeksi. Purin sen palasiksi - en siis langoiksi, koska mohairneuleen purkaminen on aika työlästä - ja tein kaksi vauvan peittoa. Tämmöisiä niistä tuli, malli on otettu vauvan pyyhkeistä.


Peitot ovat myytävinä Mummunmussu -sivuilla. Loppulangoista on tulossa vauvalle villanuttu.

Joulu tulla jollottaa

Lasityöpiiri on joulutauolla. Lasi osoittautuikin melko konstikkaaksi materiaaliksi - särkyy helposti! Yllätys yllätys : ) Nimittäin sulatuksessakin. Jos sattuu murunen "väärä" lasia joukkoon - tai joskus ei syytä edes arvaa - tulee ensin pieni särö, ja sitten se vähitellen suurenee ja halkaisee koko työn. Niin että opettelemista riittää.

En ole ehtinyt paljon kuvata töitäni. Tässä on yksi näppäys enkeleistä. Olkoon se samalla hyvän joulun toivotuksena!

Uusi harrastus...

...nimittäin lasityöt. Ja kansalaisopistossa tietenkin.

Olen jo pitkään halunnut tehdä jotain pulloista - ei vaan tähän asti ole onnistunut. Mutta tässäpä ensimmäisiä yrityksiäni. Tosin kynttilänjalan liimau irtosi. Mikään ei kuitenkaan särkynyt, joten aion kokeilla topakampaa liimaa kunhan tässä ehdin. En tiedä muiden mausta, mutta minun mielestäni tämä setti on HIENO!

Mikä blogi?

Tämähän on ihan kaaheeta! En oo kääny tässä plokissa kun viime talavena! Mihinkä se aeka on luiskahtanu?

Luulin todellakin kirjoittaneeni alkukesästä tai keväällä. Elämä on viimeisen vuoden sisällä muuttunut melko paljon. Kiire kai minulla oli ennenkin, mutta nyt ovat kiireet muuttaneet muotoaan. On ollut luentoja ja artikkelien kirjoittamista ja lehden toimittamista - olen lupautunut Suomen Sairaanhoitajain Kristillisen Seuran Viesti-lehden päätoimittajaksi - ihan on uusi maailma avautunut sitä kautta.

Olen minä käsitöitäkin tehnyt - lajisa - mutta kuvat ovat ihan sekaisin. Olen nimittäin siirtynyt Macin käyttäjäksi, ja siinäkin on uudet systeemit, jotka ovat vielä joiltakin osin hakusessa. Kyllä minun nyt pitää saada itsestäni silloin tällöin jokunen blogi ilmoille - samallahan sitten on hauska vierailla muiden sivuilla. Katsotaanpa onnistunko laittamaan tähän jonkun kuvan - onnistui! Tämä on vuosia sitten painamani ruusu-malli.
Ja nyt lähdenkin blogireissulle!

Kerran kuussa...

...pitää yrittää ainakin bloggailla. Vanhuusko se on vai mikä, kun ei oikein mikään huvita eikä mitään saa aikaan.

No, jotain pientä sentään. Tämmöinen liivari kolmivuotiaalle, kun samettihousujen lyhennetyt lahkeet semmoiseksi halusivat. Vähän kukikasta piristykseksi halkioon ja taskuun - näkyy kuvassa vain niskassa, josta se ei tietenkään päällä näy. Muita ompeluksia on Mummunmussu -sivuilla.

Pikkuneuleita olen viimeistellyt, tässä joitakin valmiita. Turkoosi slipari sopii n. 1/2-vuotiaalle.

Lasten lapaset...

...ja pari myssyä.

Ranneketjut

Tein viime viikolla viimetingassa ranneketjut kiitokseksi vastaväittäjälleni ja kustokselle. Minulla oli jemmassa vain 3m 1mm:n hopealankaa, joten piti tehdä muunneltu muinaisketju - joka toisessa välissä 2, joka toisessa välissä 1 rengas. Pituutta tuli sillä tavalla reilusti, että sopii erikokoisiin ranteisiin. Häntäpäähän laitoin koristeeksi jostain kirppikseltä ostamistani korviksista irrotetut 'kivet' (arvelisin, että reunusmetalli on hopeaa ja 'kivet' lasia).


Jälkimmäisen kuvan väri on harhainen, materiaali on tosiaan hopeaa. Panen tämän kuitenkin tähän , että kivi ja lukko näkyvät.

Hei kaikki

Uusi vuosi ja vanhat kujeet - mutta onneksi aivan viimemetreillä. Nyt lasketaan öitä niinkuin lapset jouluun. Jos haluat tietää tarkemmin, käy osoitteessa

http://www.uku.fi/vaitokset/2009/ISBN978-951-27-1223-6ktoivanen.htm

Varmaan ymmärrät, miksi bloginpito on jäänyt vähiin.

Ja Kuopion seudulla asuvaisille - ja tietysti kaikille muillekin - tiedoksi, että tilaisuus on kaikille kiinnostuneille avoin. Tervetuloa!

Toivoo Kaija

Pieniä piiperryksiä

Olen tehnyt vain tosi pieniä juttuja, kuten jalkineita pienille jaloille...























































... ja pieniä koruja...




























Korukuvat eivät valitettavasti ole oikein selviä.

Vasemmanpuoleinen on kaulanauha, jossa on nahkanauhassa huopapallero ja siitä roikkuu vielä 'etnokoristeinen' puuhelmi. Rasia on koristeltu tarraruususta jääneillä reunuksilla, ettei saaja luule korua väärän tehtaan tuotteeksi. Tämän tein pikaistuksissa sisarentyttärelle synttärilahjaksi, kun kutsu kävi kahville, eikä sopivaa lahjaa sattunut olemaan käsillä.

Oikeanpuoleinen on niin ikään synttärilahja sisarentyttärelle - sitä ei tosin vielä ole annettu (toivottavasti saaja ei huomaa tätä juttua). Koru on messinkiä, ihan tavallista papuketjua. Helmet on sisareni tuonut jostain ulkomaan kirppikseltä. Ne ovat lazuurikiveä - oikeasti sinisiä, eivät noin voiletteja - ja halusivat asettua noin vinottain. Tulos on aika herkkä, eikö vain? Juuri kahdeksantoista vuotiaan näköinen.

4. oppitunti

Sitten itse työskentelyyn: Periaate on se, että jokaiseen edellisen kerroksen silmukkaan pujotetaan aina uusi kerros silmukoita - ihan niin kuin neuloessa, mutta tässä pitää vain silmukat taivuttaa etukäteen valmiiksi.



Työskentelyasento on tämä: viimeisestä valmiista silmukasta pidetään kiinni, ettei se purkaannu ja seuraava silmukka on etusormen päällä. tässä vaiheessa pitää katsoa tarkkaan, että kyseessä todella on edellisen kerroksen silmukka, koska se helposti irtoaa ja 'kätkeytyy' sitä edellisen silmukan taakse.
HUOM: Seuraavan pujotettavan lenkin tulee olla irrallan sormien edessä - tuossa kuvassa se on väärin sormien välissä, eihän sitä sieltä koukulle saa!


Sitten vedetään virkkuukoukulla seuraava lenkki silmukan läpi. Koukun asento on siis koukku alaspäin, sillä tavalla työ sujuu helpoimmin.



Näin sitten vaan jatketaan. Välillä pitää tietysti tehdä uusia lenkkejä, ja se on viisainta tehdä hyvissä ajoin - suunilleen silloin, kun viisi lenkkiä on jäljellä.

Myöhemmässä vaiheessa kerron vielä punoksen jälkikäsittelystä. Onnea vain leikkiin ryhtyvälle. Ei homma ole niin monimutkaista, kun ohjeista voisi päätellä.

3. oppitunti

Laita lanka niin, että rulla pysyy paikallaan.


Taivuta korulankaan valmiiksi ainakin 25-30 lenkkiä. Jätä alkuun muutama sentti suoraa.




































Seuraavaksi aloitus.



Taivuta erillinen langanpätkä yllä olevaan muotoon. Pohjukoita pitää olla viisi.



Pujota valmiiksi taivutettu korulanka lenkkeihin kuvan osoittamallatavalla. (Jos olet vasenkätinen, tämä täytyy varmaan tehdä oikealta vasemmalle.)


Yhdistä apulangan alapohjukat niin, että syntyy 'viisiterälentinen kukka'. Tätä on vaikea hahmottaa kuvasta, mutta tehdessä kyllä hoksaa, miten tämä tapahtuu.

Nyt on päästy itse neulomisvaiheeseen, josta jatketaan ensi kerralla.

2. oppitunti

Ihan aluksi korjaus edelliseen opetukseen: virkkuukoukku nro 1.5 on liian iso, 1 on oikea koko.

Ja välineisiin lisäyksenä: tarvitaan jonkinlaiset pihdit langan katkaisua varten (tosin tässä se ei ole kovin oleellista, koska voit neuloa yhtäpäätä vaikka koko rullallisen lankaa)


Seuraavksi tarvikkeista:


Tällaista korulankaa saa kaikista alan liikkeistä. Sitä on tällaisena hopean värisenä - tummempaa kuin hopealanka - ja kullan värisenä myös. Samojen lankojen vähän paksummatkin versiot käyvät. Lopputulos on tietenkin hiukan erinäköinen.


Toinen mahdollisuus on samoin askartelutarvikkeita myyvistä liikkeistä saatava hopeoitu kuparilanka. Tämän paksuus on 3mm. Tuo hinta on viimekeväinen saksalainen, suomessa taitavat nämä langat olla kalliimpia. Ohiuta kullattuja lankoja voi myös käyttää. Täysin hopeista 3mm:n lankaa olen tilannut osoitteesta: Korupaja & Kankurinaitta Ky 03600 Karkkila, puh. 050-4002493.

Vähän neulottuja välillä

Olen tässä pikkuhiljaa neuloskellut kaikenmoista pientä, mutta en ole ehtinyt blogeilemaan. Laitetaanpa nyt sitten vähän kuvia.

Tämä villatakki ja myssy on ihan pienelle vauvalle, mutta pitsineule antaa 'kasvunvaraa' niin, että käyttöikä pitenee. Tätä oli mukava ja helppo neuloa, yhdellä värillä vain kerrallaan - paitsi napituskaiteleisiin piti olla omat lankansa, kun neuloin ne saman tien.

Tässä vielä tarkempi kuva pitsineuleen mallista.


Ja vielä mallikuvaja ohje kirjasta. (Stanfield & Griffiths: Neulojan käsikirja) Näytää villaisena aika erilaiselta kuin puuvillaneule.


Toinen vastavalmistunut pikkujuttu on vauvan tossut ja myssy. Tässä minulla oli lähtökohtana nyttönen vaaleanvihreätä efektilankaa, Etsin sille kaveriksi samaa sävyä olevan vauvalangan ja kolmantena oli valkoista Kid-mohairia. Kolme lankaa pitää olla, jos haluaa tehdä niinkuin mattoja kudotaan, eli joka kerroksella vaihdetaan lanka. Neuloin aina oikeaa, ja pakotin kaikki nyplyt työn oikealle puolelle. Kun myssystä jäi vielä vähän tähteeksi, tein tossunsuut samanlaisiksi. Tossut on neulottu kärjestä alkaen. Vihreä silkkinauha antaa vähän tatsia muuten kovin hempeälle yleisilmeelle.

1.oppitunti

Esittelen tässä ensimmäiseksi koruneulonnan välineet:


1. Alusta; tämä on tehty liimalevystä ja koko on 30x33cm, mutta koko ja materiaali eivät ole tärkeitä, kunhan vain alusta on riittävän tukeva, että se pysyy hyvin pöydällä.


2. Alustan etureunaan, n. 3cm reunasta, kiinnitetään 3 metallitappia kuvan osoittamalla tavalla kolmioksi, jonka sivut ovat n. 5mm (mitä isompi väli on, sitä isommat ovat neuleen silmukat). Tässä tapit on tehty messinkipäisistä nauloista (saa rautakaupoista, nimeä en muista), naula on ensiksi lyöty lautaan ja sitten nuppi on katkaistu pois.


3. Lisäksi tarvitaan virkkuukoukku, nro 1,5 on aika hyvä koko.


Jatkuu seuraavassa numerossa...