Hyväntekeväisyyteen...

...toisin sanoen Lähetyskirpun huutokauppaan tein tämän kesäisen Mummunmussu essumekon ja päähineen.


Huutokauppa ei ollut jostain syystä tällä kertaa mikään 'success', siis rahaa essusta ei paljon tullut, mutta toivottavasti pikkutyttö, joka sen saa on iloinen.


Neulontarintamalta sen verran uutta, että olen siirtynyt 'kesälankoihin' - ei siis villaa ja villasekoitetta vähään aikaan, vaan puuvillaa ja puuvillasekoitelankoja. Viimeinen valmiiksi saamani talvineule on tämän näköinen. Napit kyllä vielä puuttuvat.


Tässä on sama tekniikka kuin aikaisemmin tekemässäni punaisessa sliparissa, siis koko ajan neulotaan vain kahdella langalla. Tämmöinen neule onnistuu kuulemma periaatteessa koneellakin, mutta minun tapauksessani ei siksi, että käytän jämälankoja, ja silloin työ on koko ajan nähtävä, että tietää, millainen siitä on tulossa. Toisekseen osa langoista on pätkiä, ja niiden käyttäminen koneneulonnassa on ellei nyt ihan mahdotonta, niin kamalan hankalaa joka tapauksessa

Tuo pohjana ja reunoissa oleva vaaleanpunainen lanka on periaatteessa koko ajan samaa, tosin siinäkin on kahta jonkin verran toisistaan poikkeavaa värierää, ja mysyssä samansävyistä erilaista lankaa. Tumma punainen on ainoa koko ajan samana pysyvä lanka. Muut vaihtelevat sitten käytännössä koko ajan. Tässä olen pyrkinyt siihen, että mikään lanka ei tyystin loppuisi kesken työn ja tulisi sitten kokonaan korvatuksi jollain toisella, koska silloin voi käydä niin, että lopputulos ei ole yhtenäinen. Mielestäni tässä onnistuin kokolailla hyvin.

Jotain jälleen

Vauvan villatakki ja myssy valmiina. Helmaosa on kirppiksen löydöistä, ja siihen olen neulonut sekalaisista jämälangoista piristystä. Tällainen viniraita sopii hyvin pienistä nyttösistä neulottavaksi; isompia lankakeriä on vaikea kuljettaa mukana ja pitää sotkeutumatta. Tässä ei sitä paitsi haittaa, jos langan väri välillä vaihtuukin vähän. Itse asiassa lopputulos vain elävöityy.



Toinen valmis on Peppi-nuken villatakki, housut tein jo samaisesn kirppisvillatakin hihoista Pääsiäisen aikoihin.

Postataan...

...tai ainakin yritetään. En tiedä, mikä tälle vempaimelle on oikein tullut, kun ei tämä tunnu toimivan niin kuin ennen. Eikä minulla ole aikaa yrittää selvittää. Mutta katsotaan nyt, kuinka käy!

Näpertänyt olen mielestäni ihan kohtalaisesti, mutta mitään ei oikein synny. Viime viikolla sain kyllä ommelluksi. Jos enemmälti on kiinnostusta, kannattaa vilkaista osoitteesta Mummunmussu
ja sieltä varsinkin prosessi-sivulta.

Tässä esittelen yhden kaksi-kolmevuotiaan kesämekon, jonka unohdin laittaa Mussuprosessiin.

Tämä on tehty tuttavani kesken jättämästä kesäpuserosta. Kangasta oli leikattu hihaton pusero ja kaksi kaiteletta napitusvaroiksi. Laskostelemalla sain miehustan sopivan kokoiseksi, mutta pääntie jäi liian matalalle. Niinpä laitoin siihen valkoisen 'etulapun' ja kaitaleesta röyhelön ikäänkuin hämäykseksi ja samalla tietenkin koristeeksi. Röyhelöä jäi vielä taskun suuhun, taskuksi löytyi pala 'kirjainkangasta', johon joskus painamani kukat sopivat sävyltään mekon keltaiseen ja vihreään. Olkapäillä on napitus, että mekkoon voi helposti solahtaa.

Saldo

Kolme valmista työtä, yksi ommeltu ja kaksi neulottua. Ompelutyö on sisareni Etiopiasta tuomasta kankaasta tehty paita Armaalle Aviomiehelleni. Kangasta oli hiukan naftisti - ja leikkasinkin huonolla suunnittelulla- joten hihoista ei tullut tavallisia miehen paidanhihoja, vaan tuommoiset käännettävät. Minun mielestäni ne kuitenkin sopivat paidan 'henkeen'.














Toinenkin työ on samalle pitäjälle: hän kun ei sitten millään oppinut kääntämään entisen hiihtopiponsa reunaa eukkonsa silmään sopivaksi, niin eihän siinä eukon muu auttanut kuin neuloa uusi pipo, jonka reuna on valmiiksi käännetty ja kiinni ommeltu niin, että mitenkään sitä ei saa väärästä kohtaa käännetyksi, ja koko pipo on ihan symmetrinen - ei tarvitse muuta kuin kunnolla vaakatasoon asettaa. Saas nähdä, kuinka se rupeaa sujumaan. Jos vielä ilmenee silmään pistäviä käyttövikoja, pitää kait jotenkin sovittaa pipoon vatupassi ;)


Kolmas valmistunut on syksyllä aloittamani Pienen Pojan slipoveri. Takakappaleen neuloin koneella ja reunat huolittelin virkkaamalla. Olalla on varmuuden vuoksi nappi, että pää sopii. Tämän saa Patrick, jos haluaa ja jos sopii. Pohja on tummansininen, vaikka se kuvassa näyttää miltei mustalta. Mitat ovat: pituus olalta 35 cm ja ympärys kainaloiden alta 52 cm.

Vielä valmista

Neuloin 'kaulahuivia' sen verran kuin lankaa riitti - eikä sitä kovin pitkälle riittänyt: niinpä ei tullut kaulahuivia, tuli myssy. Muunneltava malli tämäkin.

Yksi 'ikuisuusprojektikin' on valmistunut: Vauvan villatakki ja myssy.

Tämä on neulottu koneella (paitsi hihansuiden ha myssyn resorit) ja viimeistelty virkkaamalla. Lankoina kolmea jämää: yksi hyvin ohutta villaa, toinen ilmeisesti jotain sekoitetta ja kolmannessa oli efektinä yksi kiiltävä säie. Kokonaisuus on mielestäni tasapainoinen, vaikka langat olisi yksitellen pitänyt neuloa kaikki eri jännitteillä; yhdelle jännite oli hiukan liian peini ja kahdelle liian iso.

Langan menekki kiinnostaisi, mutta ei nyt ole vaakaa. Pitää yrittää muistaa mitata kauppaan viedessä.

Olen neulonut

Oikeastaan jatkuvalla syötöllä - mutta hitaasti. Juuri mitään valmista ei ole tullut, mutta uusia aloituksia pyörii päässä ja jaloissa. Mun ukkoni totesi lakonisesti, että tuvassa liikkuessa pitää ensiksi suunnitella reitti. Kun katsotte kuvaa, niin varmaan yhdytte ajatukseen.

Yhden työn olen saanut valmiiksi, mutta sitä en neulonut, 'keksin' vain ja kasasin. Kävin nimittäin seurakunnan käsityöpiirin varastossa - sinne päätyvät Lähetys-Kirppuun tuodut käsityötarpeet ja keskeneräiset käsityöt. Käsityöpiirin vetäjä tarjoili minulle jos jonkinlaisia - toinen toistaan inspiroivempia - keskeneräisiä, mutta kun minulla on nyt niin kiire, vastustin kiusausta ankarasti. Vasta ihan loppumetreillä sorruin ottamaan yhden työn. Joku oli neulonut puseron hihat (ja harsinutkin toisen, mistä saattoi päätellä, että kyseessä tosiaan olivat hihat). Siinä kun niitä aikani pyörittelin, ne halusivat ruvetakin myssyksi.

Tämmöiseksi muunneltavaksi.

Samaa lankaa oli jäljellä vielä vyyhti, ja ajattelin tehdä kaulaliinan, mutta ei se riitä. En nyt tiedä miten ongelman ratkaisen. Lanka on tämmöistä, mahtaako mistään saada?

Haa!

Olen neulonut! Ugh!

Ja lisäksi keksin panna viivottimet mitaksi, niin siitäpä jokainen näkee kenelle omassa lähipiirissä tuollainen slipari sopisi jos haluaisi!

Oli tosi mukava neuloa. Vaikka tuo vaikuttaa aika kirjavalta, se on neulottu vain kahdella langalla kerrallaan, ja kun toinen lanka oli enimmäkseen pätkiä, ei lankojen sotkeutumisongelmaa ollut. Punainen lanka oli alaosassa jotain tunnistamatonta - ja littanaksi kerittyä - jämää. Kun se loppui kesken, hain kaupasta jatkoksi Maijaa. Saattaa olla, että alkuperäinenkin lanka oli sitä, väriero voi mahtua värjäyserän piikkiin.

Ruutuneule on siis 3 x 3 silmukkaa ja 6 x 3 kerrosta, väriä olen vaihtanut melkein missä satuu. Lopputulos olisi erilaine, jos värin ja ruudut kohdistaisi. Puikkoina minulla oli alumiiniset (vai mitä ne harmaat metalliset on?) no: 4; olen siis aika tiukkakäsialainen. Havaintojeni mukaan kirjoneuletta kannattaa kyllä neuloa isommilla puikoilla kuin sileää. Sileää olisin tuosta langasta tehnyt no:3 puikoilla.

Tässä vielä lähikuva pinnasta.